KD ei halua riisuttua presidenttiä

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä toteaa, että vuonna 2000 voimaan tulleessa Suomen perustuslaissa ei ole tarvetta tehdä syvällisiä muutoksia. Valtioelinten välisiin valtasuhteisiin on syytä tehdä vain käytännön tekijöistä, mm. EU-jäsenyydestä, johtuvat tarkistukset. Perusoikeuksien toteutumista on kuitenkin syytä tarkoin seurata.

KD katsoo, että tasavallan presidentin tulee olla jatkossakin puolustusvoimien ylipäällikkö ja hänellä tulee olla tärkeä asema ulko- ja turvallisuuspoliittisessa päätöksenteossa. Tämä luo pitkäjänteisyyttä ja vakautta, mikä on tarpeen kansainvälisessä yhteistyössä.

Eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että tasavallan presidentti nimittää kaikki eri oikeusasteiden vakinaiset tuomarit sekä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin. Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen upseerien nimitys tulee säilyttää presidentillä. Samoin Suomen Pankin pääjohtajan asema edellyttää presidentin nimitysoikeuden säilyttämistä tältä osin. Sen sijaan valtioneuvostolle voidaan siirtää ministeriöiden ja muun hallinnon virkojen nimitysoikeudet lukuun ottamatta tasavallan presidentin kanslian henkilökuntaa.

Vaikka tasavallan presidentin asema hallituksen esitysten antamisessa eduskunnalle ja lakien vahvistamisessa on muodollista vallankäyttöä, katsoo eduskuntaryhmä, että nämä tehtävät voidaan säilyttää presidentillä.

Eduskuntaryhmä on valmis harkitsemaan tasavallan presidentin vaalikausien lyhentämistä enintään kahteen viiden vuoden peräkkäiseen jaksoon. Presidentin vaalitapa tulee säilyttää nykyisenä suorana kansanvaalina. Tästä seuraa se, että tasavallan presidentistä ei tule tehdä valtaoikeuksista riisuttua "nauhanleikkaajaa" sekä "arvonimien ja kunniamerkkien jakajaa".

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä pitää välttämättömänä sitä, että perustuslakia muutettaessa kansanedustajien vaaleja koskevia säädöksiä tarkistetaan siten, että suhteellisuus vaaleissa toteutuu esimerkiksi ns. puoluesihteerityöryhmän ehdotuksen tarkoittamalla tavalla.